Blogi - Henkilöstövuokraus
Naisia kaivataan keskusjärjestöjen johtoon enemmän 04.08.2011 00:17
Ammattijärjestöjen keskusliittojen hallituksissa testosteroni jyllää ja naisia on aivan liian vähän siitäkin huolimatta, että ammattijärjestöt ja keskusliitot ovat tasa-arvon toteutumisen asialla. Tämä on huomattu myös aitiopaikalta ja nyt esimerkiksi SAK harkitsee sitä, pitäisikö järjestöissä siirtyä pakollisiin sukupuolikiintiöihin, kuten kunnallishallinnossa on jo tehty. Sen kahdestakymmenestä varsinaisesta jäsenestä vain kolme on naisia, kun taas Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan samaisesta jäsenmäärästä hallituksessa on naisia viisi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 28 jäsenen hallituksessa on kahdeksan naista. Asiasta uutisoi Uutispäivä Demari.
SAK:n tasa-arvotiimin vetäjä Tapio Bergholmin mukaan kyse ei välttämättä ole syrjinnästä, vaan ainakin yksi selitys ilmiölle on täysin looginen.
- SAK:n hallitusta kootessa pyritään siihen, että mahdollisimman monella liitolla on oma edustajansa. Naisvaltaiset liitot, kuten Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ovat fuusioituneet useasta pienemmästä liitosta ja ovat jäsenmääräisesti suurimpia, mutta suurin osa SAK:n jäsenliitoista tulevat miesvaltaisilta aloilta, Bergholm selventää, mutta kuitenkin myöntää eron olevan raflaava.
- Olemme harkinneet tavoitteita kirjatessamme, pitäisikö sukupuolikiintiöihin siirtyä, jotta asia jollain tavalla tasapainottuisi. Kiintiöthän ovat jo olemassa kunnallishallinnoissa, hän toteaa.
Jäsenmäärät kasvavat, paikat eivät lisäänny
Työelämän uumoillaan Suomessa siirtyvän koko ajan enemmän palvelualojen sektorille, jolloin ammattiliittojen jäsenmäärät kasvaisivat. Kuitenkin yhdistyneiden palvelualojen ammattijärjestöille ei ole keskusliittojen hallituksissa enempää paikkoja luvassa.
Sukupuolijakaumat alkavat sekoittua työelämässä, mutta edustajistossa ja hallituksessa tämä ei näy. Nimittäin naisetkaan eivät valitse naisia johtotehtäviin.
- Naisvaltaisilla aloilla saatetaan valita miehiä puheenjohtajiksi ja edustustehtäviin, kun demokraattisesti ollaan etsitty parasta edustajaa, mutta samaa ei ole miesvaltaisilla aloilla nähty, Tapio Bergholm ihmettelee.
Esimerkiksi naisvaltaisten alojen liitot SuPer (Suomen Perus- ja Lähihoitaja liitto) ja OAJ (Opetusalan ammattiliitto) ovat valinneet miespuolisen henkilön puheenjohtajaksi.
Aina ei kuitenkaan naisvallalla ole ollut niukat ajat, vaikka ammattiyhdistystoiminta on ollut yleisesti ottaen miesten kenttää. 80-luvun lopussa nimittäin ole buumi, jolloin useassa liitossa puheenjohtajana oli nainen. Näin esimerkiksi Elintarvikeliitolla, Nahka- ja kumiliitolla sekä Kemianliitolla.
