Blogi - Henkilöstövuokraus
Naisjohtajat hiipuvat 17.03.2011 18:10
Tilintarkastusyhtiö Grant Thorntonin maailmanlaajuisesta IBR-vuosiraportista käy ilmi, että naisia on yhä vähemmän johtotehtävissä. Kehittyneet G7-maat ovat jopa jäljessä maailman keskiarvosta, niiden naisjohtajien osuus on vain 16 prosenttia. Aasian ja Tyynenmeren alue sen sijaan on tilastojen huipulla 27 prosentin osuudellaan. Naisjohtajia työskentelee erityisesti taloushallinnossa, sekä henkilöstö-, myynti- ja markkinointijohtajina.
Tulosten mukaan viime vuonna johtoportaassa olevista henkilöistä joka viides oli nainen, kun taas 2009 naisjohtajia oli 24 prosenttia. Suomi sijoittuu tässä sijalle 19., mikä niin sanotussa tasa-arvon maassa on perin kummallista ja vielä kummallisempaa on se, että maissa, joissa tasa-arvo ei ole ollenkaan niin tapetilla kuin länsimaissa, tilanne on huomattavasti parempi. Näin esimerkiksi kärjessä olevassa Thaimaassa, jossa naisjohtajia on 45 prosenttia. Seuraavina ovat Georgia (40%), Venäjä (36 %), Hongkong (35 %) ja Filippiinit ( 35 %). Alimmille rappusille sijoittuivat Intia, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Japani, joissa naisten osuus johtotehtävissä oli alle kymmenen prosenttia. Tämä takuulla selittyy naisten muutekin huonosta asemasta yhteiskunnassa.
Mikä mättää?
Grant Thornton syynäsi myös Suomen pääkaupunkiseudulla toimivien asiakasyritystensä sukupuoliosuuksia ja tulokset noudattivat kansainvälisiä tuloksia. Hallituksissa toimivien naisten osuus on 11,7 prosenttia. Kasvuakin on onneksi hieman tapahtunut, nimittäin naistoimitusjohtajien määrä on tuplaantunut 25 prosenttiin vuodesta 2004, jolloin johtoryhmissä oli naisia vajaat 18. Nyt heitä on noin 22 prosenttia.
Suomen Grant Thorntonin hallituksen puheenjohtaja Joakim Rehn on syystäkin ihmeissään naisten osuuden vähenemisestä.
- Muut Pohjoismaat ovat yleensä samalla tasolla kuin Suomi lukuun ottamatta Tanskaa, jolla oli edellisten vuosien tapaan huono tulos, 12 prosenttia. Myös Alankomaiden ja Saksan alhaiset osuudet selittynevät osittain hyvällä sosiaaliturvalla kuten pitkillä hoitovapailla, Rehn toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
Mitä muutoksesta voi päätellä? Ovatko naiset palanneet takaisin nyrkin ja hellan väliin? Kotiäitiys vaikuttaa kyllä olevan kasvava trendi, mutta todennäköisesti se ei selitä näin suurta muutosta. Ovatko naiset muuttuneet aremmiksi painamaan urakehitystään eteenpäin ja jos ovat, mikä siihen on johtanut? Syistä tarvittaisiin oma tutkimuksensa, siinäpä Grant Thorntonille uusi tehtävä.
