Blogi - Henkilöstövuokraus

Onnellinen politiikka 10.03.2011 19:46

Helsingin vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri on vastikään julkaissut kirjan Onnellisuustalous. Siinä sekä nettisivuillaan hän pohtii sitä kuinka onnellisuus on unohdettu politiikasta. Politiikanhan pitäisi nimenomaan edistää ihmisten onnellisuutta. Siitä huolimatta asiat pyörivät bruttokansantuotteen ympärillä. Poliitikko, joka puhuu onnellisuudesta on haihattelija tai vähintäänkin hippi, joka ei tiedä tosielämän realiteeteista yhtään mitään. Yhdyn Ylikahrin puheeseen.

Missä vaiheessa onnellisuudesta tuli negatiivinen asia? Mikä on syy siihen, että positiivista yksilöä pidetään angstista negailijaa yksinkertaisempana? Eikö elämän tarkoitus nimenomaan ole olla onnellinen ja jos sitä ei ole, tavoitella sitä.

Negailu on muotia yhteiskuntaluokasta riippumatta. Yliopistossa on pakollista olla negatiivinen, koska se on merkki tiedostavuudesta. Istutaan oluttuopin äärellä haukkumassa päättäjiä ja marmattamassa yhteiskunnan epäoikeidenmukaisuuksista. Duunareilla on sama juttu. Istutaan oluttuopin äärellä haukkumassa päättäjiä ja marmattamassa yhteiskunnan epäoikeidenmukaisuuksista.

Tämä yhteiskuntaluokkavertailu on esimerkki siitä kuinka vaurauden lisääntyminen lisää ihmisen kokemaa onnellisuutta, mutta kun tietty raja siinä on saavutettu, lisävauraus taas ei tuo lisää onnellisuutta. Tutkimusten mukaan riittävä vaurauden taso saavutettiin Suomessa jo 1980-luvulla eikä sen jälkeen onnellisuus ole lisääntynyt.

Miten siis politiikka voisi edistää kansan onnellisuutta? Ylikahrin mukaan on muutettava politiikan tavoitteita. Koska nykyään se on pääasiassa bruttokansantuotteen kasvattaminen, mukaan olisi tuotava ainakin neljä kohtaa lisää, joihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan: ympäristöongelmien lisääntyminen, luonnonvarojen kulutus, ihmisten mahdollisuus vapaa-aikaan ja itsensä kehittämiseen sekä yhteiskunnallinen tasa-arvo. Ylikahri muistuttaa, että niin abstrakteilta kuin nämä asiat vaikuttavatkin, niitäkin voidaan mitata ja on myös jo olemassa sellaisia mittareita, joissa nämä otetaan huomioon. Yksi niistä on Genuine progress indicator GPI.

Ylikahrin mukaan onnellisuuden tavoittelun pitää olla politiikan ydin. Aivan totta. Mitä väliä on bruttokansantuotteella, jos puolet kansasta on henkisesti niin lannistunut, ettei se jaksaisi nousta aamuisin ylös sängystä.

Takaisin