Blogi - Henkilöstövuokraus
Perhetausta määrittelee työuran 10.05.2011 20:10
Pojasta polvi pahenee. Tai ainakin pysyy samana. Näin kertoo tutkijoiden Noora Sipilän, Laura Kestilän ja professori Pekka Martikaisen tekemä tutkimus siitä kuinka perheen tulotaso vaikuttaa nuoren työuraan. Tulosten mukaan se vaikuttaa siihen jopa enemmän kuin muut sosioekonomiset tekijät eli vanhempien ammatti, asema ja toimiala. Alhaisen tulotason kodeissa kasvaneet jäävät työttömiksi lähes kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin hyvätuloisten perheiden nuoret. Melkeinpä yhtä suuri työttömyysriski on niillä nuorilla, joiden molemmat vanhemmat ovat työttöminä tai heillä on vain peruskoulututkinto. Selkeimmin tämä heijastuu nuoriin miehiin, joilla on yli kolminkertainen riski jäädä työttömiksi siinä missä naisilla se on kaksinkertainen.
Kaava matalalentoiseen työelämään menee näin: koti maalla tai maaseudun pikkukaupungissa, vanhemmilla takataskussa vain peruskoulun todistus ja molemmat heistä työttöminä sekä avoliitossa ja kaiken päälle vielä pienet tulot.
Tutkimuksen mukaan pelkkä peruskoulu ei riitä ponnahduslaudaksi hyvään työelämään. Siihen koulutuksensa jättäneistä miehistä 41 prosenttia on työttömänä ja naisista 43 prosenttia. Sen sijaan ylioppilastutkinnon suorittaneista miehistä yhdeksän kymmenestä on töissä ja naisista 83 prosenttia.
Asenne koulua kohtaan periytyy
Tutkimuksessa ei sinänsä ole mitään uutta. Niinhän se menee, että pidemmälle kouluttautuneet saavat myös helpommin töitä. Koulusosiologit puhuvat koulunsiedosta.
– Kun kotikulttuuri tukee koulun arvomaailmaa, lapset eivät pidä koulua ikävänä paikkana. He saavat enemmän irti opetuksesta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Tyypillistä on hyvä koulutusitsetunto, toteaa sosiaalipsykologi Katriina Järvinen Taloussanomien haastattelussa.
Hänestä opetussuunnitelmissa majailee piilokeskiluokkaisuus, joka heijastuu kaikkialle puhumista ja olemista myöten. Tämä poikkeaa paljon työläiskodin ilmapiiristä.
– Jo seiskaluokkalaisilla teetetään ehkä pieniä tutkimustehtäviä, joissa harjoitellaan jopa lähteiden käyttöä. Lapsi, jolla on akateemiset vanhemmat, voi tällaisissa tehtävissä saada juuri vanhemmilta tukea, Järvinen sanoo.
Hänen mukaansa erityisesti peruskoulun ja lukion välimaastossa alempien sosiaaliryhmien lapsilla on vaikeuksia ja he tekevät hätäisiä ratkaisuja herkästi. Perheissä kenties ajatellaan, että on järkevää mennä töihin mahdollisimman pian, jos duunia kerta on tarjolla. Sen sijaan korkeasti koulutetut vanhemmat osallistuvat lapsensa koulutusvaihtoehtojen pohdintaan ja tukevat heitä taloudellisesti.
Tunne itsesi
Akateemiset ovat tottuneet runsaisiin vaihtoehtoihin, mutta myös kilpailuun.
– Akateemisilla työmarkkinoilla on valtavasti kilpailua, yhtä työpaikkaa voi hakea sata ihmistä. Tällainen jo kotoa ruokapöytäkeskusteluissa opittu luontevan keskustelun taito, että osaa uida sosiaalisissa tilanteissa kuin kala vedessä, ja puhua paljon olematta liian avomielinen, voi olla juuri se pieni ratkaiseva juttu työpaikan saannissa, Järvinen pohtii.
Hän kannustaa jokaista tunnistamaan sosiaaliluokkansa lait ja miettimään niiden merkitystä omalle identiteetilleen. Järvisen sanomisiin voisi lisätä myös kehotuksen pohtia sitäkin kuinka paljon haluaa antaa oman taustansa vaikuttaa tulevaisuuteensa. Jokainen on kuitenkin loppupeleissä vastuussa omasta elämästään ja huolimatta siitä, mistä on tullut, menoreitin voi aina valita itse. Kaikki riippuu siitä kuinka paljon valtaa haluaa antaa lähtökohdilleen. Haluaako kenties torpedoida omat mahdollisuutensa onneen vain siksi, että vanhemmat eivät ole pystyneet antamaan parhainta mahdollista pohjaa. Vai haluaako osoittaa olevansa oman elämänsä hallitsija, jonka onnellisuus ei ole riippuvainen toisten teoista.
